Sarah Kay fantasiapipari


"Syystyttö"



Uusin projektini valmistui tänään. Tätä on tehty jälleen monena päivänä, koska ärsyttävän pitkät kuivausvaiheet hidastavat hommaa. Aikaa ei sinänsä kulu paljoa kun työ tehdään osissa mutta päiviä valmistumiseen menee.

 Tykkään kuivattaa taustapikeerin pari vuorokautta että se kestää maalauksen, ja sen jälkeen vasta tehdään kohokuvio jota kuivatellaan taas. Onneksi ei sentään kahta vuorokautta vaan yksi riittää kun on ohuempaa kuin taustansa. Kestää siis maalauksen hyvin. Tällä kertaa käytin koko työssä värin ohentamiseen kirkasta alkoholia (alkoholi haihtuu pois).



Tältä näyttää projekti alkuvaiheessa. Palanen hattua ja kämmen pursotettuna.







Omenakakku fariinikreemillä

Tämä kakku on täynnä syksyn makua ja tuntua. Maistuu omenalta ja maistuu kanelilta, ja nuo kaksi jos mitkä ovat syksyn makuja leivonnaisissa. 

Kakun pohja on leivottu porkkanapiirakka ohjeella, josta korvasin porkkanaraasteen omenalla. Reilusti kanelilla maustettu omenaraastepohja oli niin hyvää että se maistuisi ihan sellaisenaankin. Pohja on mehevä ja muheva, kostutustakaan ei välttämättä tarvitsisi mutta kyllä hippasen kostutin vaniljamaidolla. Omenamehukin käy.

Väliin tuli vaniljakreemiä ja kirpsakkaa omenasosetta. Olin keitellyt vähän aika sitten sitä pakastimeen ja näin pian jo ensimmäinen purkki oli kaivettava esiin..



Tämä kakku oli ihan vain muuten vain-kakku, mikä sen kivempaa kuin herkutella kakulla keskellä viikkoa. Ihanaa oli sekin, että tämä maistui koko perheelle. Jopa molemmat lapset söi, vaikka toinen nirsoileekin kaikille hilloille ja marjajutuille. Tahdoin, että kakku pysyy yksinkertaisena, joten täytteetkin olivat sellaisia mutta kuitenkaan herkullisuudesta tinkimättä. 
Koristelussa jatkoin samaa linjaa. Päällä oleva kreemi saa makua fariinisokerista ja mantelirouhe tuo kivaa rouhetta kakkupalaan. 





Kokosin tästä pikkukakun, ja loput pohjasta laitoin pakastimeen. Pienestä koosta huolimatta jopa tämä kakunhimoinen perhe söi kakusta monta viipaletta, tämä omenakakku on niin täyttä kamaa että pieni pala kerralla riittää.

Kirjoitan reseptin kuitenkin koko pellilliseen, kakusta tulee silloin n. 20 hlö:n kakku.


Omenaraastekakku

5 kananmunaa
4 dl sokeria

200 g voisulaa

5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
4 tl kanelia

6 dl raastettua omenaa

- Vaahdota huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. 
- Sulata voi, lisää sokerivaahtoon. 
- Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Viimeisenä lisätään omenaraaste varovasti käännellen.

Kumoa taikina kahden leivinpaperin päälle uuninpellille, ja paista
200 asteessa n. 25 minuuttia. 

Varmista tikkutestillä pohjan kypsyys. 


Väliin

Omenasosetta
2 pss Blå Bandin Vanhan ajan vaniljakastiketta

- Lisää kaksi pussia vanhan ajan vaniljakastikejauhetta kulhoon, ja lisää vain puolet nesteestä ja vaahdota paksuhkoksi kastikkeeksi. Anna jähmettyä hetki jääkaapissa.

- Leikkaa kakku neljään osaan, kostuta vaniljamaidolla/omenamehulla ja lisää pohjalle vaniljakastiketta ja omenasosetta, lisää uusi pohja ja toista.
- Peitä muovikelmulla ja anna jähmettyä jääkaapissa yön yli.

Fariinikreemi

400g voita
600g tomusokeria
200g fariinisokeria

- Vaahdota huoneenlämpöinen voi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää tomusokeria noin desi kerrallaan samalla vaahdottaen. Lisää fariinisokeri pienissä erissä samalla vaahdottaen.

- Ota kakku jääkaapista ja poista muovikelmu.
Levitä palettiveitsellä fariinikreemi kakun pintaan kauttaaltaan.
Ripottele reunoille mantelirouhetta.



Vesiväriä ja kultaa


Mielessäni oli eräs tietynlainen pikkuleipä useamman viikon, jonka tahdoin vielä jossain vaiheessa toteuttaa. Siihen kuuluivat ihanat nonparellit joita kaupassa bongasin. Ajatelkaa että se inspis voi lähteä ihan jostain noin pienestä, nonparelleista. Eilen näin Instassa kuvan todella hienosta vanhasta ovesta ja ideat lähtivät kumpuilemaan...

Olin paistellut pikkuleipiä jo aiemmin isomman satsin kaappiin odottelemaan sopivaa aikaa ja inspiraatiota. Eilen tuli se hetki kun oli vihdoin aikaa joten kaivoin värit ja siveltimet esiin. Ja leimasimet tottakai. Pikeeripäällysteet olin laittanut sunnuntaina valmiiksi. Se mielikuva mitä nonparelli-pikkuleivästä olin nähnyt mielessäni ei sitten ollutkaan niin helppo toteuttaa joten siirryin suunnitelma B:n. Söin tuon pilalle menneen pikkuleivät ja päätin kokeilla jotain toista tyyliä. Samalla vaihtui koko värimaailma, ja lähdettiin vallan hempeilemään.

Maalailin kultatomulla mekon, henkarin ja töpsöttelin reunoille pesusienenpalasella tummempia sävyjä. Mekon helmaan painoin leimasimella kirjoitusta, huomaako kukaan? Ei aavistustakaan mitä siinä lukee mutta lähempää tarkasteltuna näyttää kivalta. Toivottavasti teksti on myös jotain kivaa..






 Kokeilin miltä näyttää vaaleanpunaisen ja kullan sekoitus tässä tekstissä, kuvissa ei kullan kimallus niin näy mutta livenä oli ihan kiva.





Vaikka olenkin ihan rakastunut ja ihan jumittunut suorastaan tuohon fontti-leimasimeeni niin kyllä nämä ankat olivat siltikin tämän setin suosikkejani. :)






                         Instagram: @herkkuhovi




Puolukkamuffinit

Rakastan puolukkaa ja puolukkaleivonnaisia. Marjaa ei saa olla liikaa, mutta sopivina sattumina se on aivan rakastettavan ihanaa. Puolukka on herkullinen marja jonka makupariksi sopii niin moni maku, muutamia mainitakseni: vanilja, kaneli, sitruuna, kinuski, suklaat, pähkinät jne!

Tällä kertaa ripsautin muffinitaikinaan kardemummaa jota rakastan muuten myös. Kardemummaa käyttää mielellään monessa leivonnaisessa ja marjojen kaverina, joskus ihan välipalarahkan maustan sillä. Puolukan kanssa kardemumma toimii ihan täydellisesti, kokeilkaa vaikka!

Näistä muuten piti tulla kuppikakkuja mutta ensimmäistä muffinia maistaessani tulin siihen tulokseen että nämä ei kaipaa kuorrutteita. Puolukkamuffinit olivat täydellisiä juuri sellaisenaan. Alkuperäinen ohje on Pullahiiren Kuppikakut-kirjasta, kun löysin tuon reseptin en oikein muulla enään osaa muffineja leipoa, niin täydellinen koostumus ja maku tällä taikinalla tulee. Näihin tein nyt pienen muutoksen että korvasin desin vehnäjauhoja perunajauhoilla.



Puolukkamuffinit
( 12 kpl )

2 kananmunaa
1½ dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
runsas 1 tl kardemummaa
1 dl maitoa
70g voita
2 dl puolukoita

- Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. 
- Sulata voi maidon seassa kattilassa. 
- Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää munasokerivaahtoon yhdessä voi-maitoseoksen kanssa. 
Lisää viimeisenä puolukat varovasti käännellen. 

Aseta paperivuoat muffinipellille ja lusikoi tai pursota taikina vuokiin. 
Paista 175 asteessa noin 15 minuuttia
Kiertoilmalla 165 asteessa noin 15 minuuttia. 

Varmista cocktailtikulla muffinien kypsyys.







Eläin-pikkuleipiä

Tällä viikolla keittiöömme ilmestyi erilaisia metsän eläimiä: kettuja, metsäkauriita..
Sain muottikokoelmaani uutuuksia ja niitä piti päästä välittömästi kokeilemaan. 

Tein kahta eri taikinaa, kaakaoisen ja vaalean jonka maustoin reippaasti sitruuna-aromilla. Ameriikassa piparistit käyttävät taikinoihinsa makuaromeja ja kun kerran uskaltauduin heidän tapaansa kokeilemaan, ihastuin. En edes tiedä mistä moinen makuaromi-vastaisuus minuun oli juurtunut mutta sain sen onneksi karkotettua. Kekseihin saa ihanan maun! Perusreseptinä käytin tätä hyväksi havaittua Fantasiapiparit-reseptiäni, ja kuten kohta huomaatte se toimii myös pikkuleipiin joihin täytyy saada näkyviin kuvio.



Takaisin niihin muotteihin. Städterin muottivalikoimiin on tullut kettu-uutuus ja eikö olekin ihastuttava? Itse rakastuin täysin. Muotti on taattua Städter-laatua ja mikä parasta, se jättää pikkuleipään rajaukset joita pitkin pikeerin levitys helpottuu. Olisipa kaikki muotit tälläisiä. :D

Leivontavinkkinä kuitenkin sanon että käytä jääkaappikylmää taikinaa ja kauli se suht ohueksi ettei muotin rajat leikkaa kettua osiin. Tumma taikinani osoittautui tällä kertaa todella löysäksi ja lopulta jouduin kaulimaan sen ohueksi, laittamaan takaisin jääkaappiin kylmettymään jonka jälkeen nopeasti otin muotilla pikkuleivät irti. 

Mielestäni pikkuleivät menisi kyllä ihan ilman pikeerejäkin, niin söpö tuo on!




Metsäkauriit loikkivat keittiööni myös, näitä oli ihan superkiva tehdä! Näillä muoteilla saa kivoja syksyisiä pikkuleipiä mutta kyllä tehdessä alkoi jo joulujututkin pyörimään mielessä. :)



Mustikka-valkosuklaakakku

Juhlimme viikonloppuna 13-vuotiasta esikoistani. Kahvipöytään tuli kolme kakkua, yksi niistä oli tämä johon kokosin hyväksi havaittuja täyt...